Tästä ei uistinklassikko tunnetummaksi tule! On sanottu, että kokohopea väri on kaikkein paras Räsäsen väri. Petokalojen lähes kaikissa saaliskaloissa on näet hopeansävyjä.

Jokaisen kalastusjäärän pakista löytyy tämä uistin, jota pidetään monipuolisena pyytäjänä. Haet sitten lohtakallaa tai isoa haukea, valitse tämä uistin. Tämä on sopivan kokoinen suupala myös isolle ahvenelle. Ja tiedoksi kaikille: älä unohda Räsästä talvikalastuksessa. Juuri tämä uistin toimii hauelle ja mateelle!

Räsäsen historia juontuu pohjoisilta lohijoilta. Eräs lohestaja leikkasi kahvipannun reunasta palasen, josta hän takoi eräolosuhteissa itselleen lusikkauistimen. Jo vain kohta oli mies jokirannassa lohta väsyttelemässä. Lohikaloja seitsemän sentin mittaisella lusikalla nostettiin pitkin pohjoisen vesiä Oulu-, Kemi ja Tornionjokea myöten. Tarina kertoo, että 1900-luvun alussa Utsjoelta kotoisin oleva Jouni F. Helander olisi lopulta tuonut sen Rovaniemelle kelloseppä Leo Gunnarin valmistettavaksi. Myöhemmin liike siirtyi Pekka Räsäselle, mistä juontuu lusikan nykyinen nimi. Räsäsen muoto ja suomukuvio oli syntynyt yli sata vuotta sitten – se sama, jonka muoto on nykypäivän Räsäsen jokaisessa yksilössä. Kun se kastettiin ensi kertaa Tenon kirkkaaseen lohiveteen, legenda oli syntynyt. Se näet heti ensimmäisenä kalastusiltana tuotti sellaisen lohisaaliin, että kylän muut kalastajat alkoivat kiivaasti haluta itselleen samanlaista ottikonetta. Lusikasta työstettiin isompia ja pienempiä malleja, jotka levisivät kalamiesten mukana ympäri Suomea. Eipä aikaakaan, kun Räsäsellä kalastettiin menestyksekkäästi haukea, ahventa ja kuhaa. Nykyään me Kuusamossa pidämme edelleen kiinni samoista Räsäsen muodoista.